Tänään illalla Avis, mutta ei siitä sen enempää.
Eilis iltana vietin aamuyön tunteja lukiessani unettomuuteen. Käsissäni jo toistamiseen oli Harri Sirolan Abiturientti.
Ensimmäinen kirja, mitä olen lukenut toiseen kertaan elämäni aikana.
Yleensä en näe mitään järkeä lukea kirjoja toistamiseen. Tästä syystä
en näe mitään järkeä ostaa DVD-leffoja. En tosin omista edes soitinta.
Koin pelottavia yhtäläisyyksia itseni ja kirjan päähenkilön välillä.
Jotain samanlaisia ajatuksia. Selittämättömiä tunteita elämää kohtaan.
Oli kiva lukea kirjaa, mutta nyt sain kirjasta enemmän irti, ja
herkässä mielentilassa se sai minut miettimään. Kirosin itseäni ja
ajatuksiani. Miksi helvetissä minun pitää ajatella näin paljon. Miksi
helvetissä en voi olla yksinkertaisempi. Kun kerrankin voisi kokea
vähän enempänä ja keskittyä vähästä nauttimiseen. Mutta ei. Aina pitää
miettiä, filosofoida ja turhautua. Jos voisin edes kanavoida
ajatuksiani johonkin järkevään, mutta mietiskelen niitä vain itsekseni.
Onneksi en ole yhtä pulassa kuin kirjan päähenkilö Ville. Kirjoittaja
muistaakseni teki itsemurhan. Oliko kirja kokonaan hänen muistelmiaan
lukion viimeiseltä luokalta vai oliko mukana fiktiota?
Haaveilen yksinkertaisuudesta tietämättä tarkalleen, mitä se
tarkoittaa. Ovatko yksinkertaiset ihmiset vähään tyytyviä vai osaavatko
he arvostaa asioita eri mittakaavassa. Minua suuresti ihastutti supernaiivi.
Kävelisin lelukauppaan, ostaisin ihkauuden, pränikän hakan
tai pallon. Antaisin ajatuksieni energian virrata hakkaamiseen tai
pallon heittämiseen. Heittäisin maalliset ja sisäiset arvoni
roskakoriin. Eikä vain odotusten ja tulevaisuuden miettiminen, vaan
haluaisin päästä eroon turhasta pään vaivaamisesta.
Vielä
joku päivä kerron sinulle, rakas päiväkirja, kuinka monta voikkaria
olen elämäni aikana syönyt. Kartoitan ensin vähän faktoja. Siitä tulee
mullistava lasku.
Joku toinen päivä kerron aivoromahduksesta.
Ajatuksesta, mikä saa minut kerta toisensa jälkeen hämilleen. Se
liittyy avaruuteen, ja jonkun muunkin on täytynyt kuluttaa aikaansa
sitä miettien.
Sulo
(EDIT: tämä on hämmästyttävä)
lauantai, 12. helmikuu 2005