Tänään illalla Avis, mutta ei siitä sen enempää.

Eilis iltana vietin aamuyön tunteja lukiessani unettomuuteen. Käsissäni jo toistamiseen oli Harri Sirolan Abiturientti. Ensimmäinen kirja, mitä olen lukenut toiseen kertaan elämäni aikana. Yleensä en näe mitään järkeä lukea kirjoja toistamiseen. Tästä syystä en näe mitään järkeä ostaa DVD-leffoja. En tosin omista edes soitinta.

Koin pelottavia yhtäläisyyksia itseni ja kirjan päähenkilön välillä. Jotain samanlaisia ajatuksia. Selittämättömiä tunteita elämää kohtaan. Oli kiva lukea kirjaa, mutta nyt sain kirjasta enemmän irti, ja herkässä mielentilassa se sai minut miettimään. Kirosin itseäni ja ajatuksiani. Miksi helvetissä minun pitää ajatella näin paljon. Miksi helvetissä en voi olla yksinkertaisempi. Kun kerrankin voisi kokea vähän enempänä ja keskittyä vähästä nauttimiseen. Mutta ei. Aina pitää miettiä, filosofoida ja turhautua. Jos voisin edes kanavoida ajatuksiani johonkin järkevään, mutta mietiskelen niitä vain itsekseni. Onneksi en ole yhtä pulassa kuin kirjan päähenkilö Ville. Kirjoittaja muistaakseni teki itsemurhan. Oliko kirja kokonaan hänen muistelmiaan lukion viimeiseltä luokalta vai oliko mukana fiktiota?

Haaveilen yksinkertaisuudesta tietämättä tarkalleen, mitä se tarkoittaa. Ovatko yksinkertaiset ihmiset vähään tyytyviä vai osaavatko he arvostaa asioita eri mittakaavassa. Minua suuresti ihastutti supernaiivi.
Kävelisin lelukauppaan, ostaisin ihkauuden, pränikän hakan tai pallon. Antaisin ajatuksieni energian virrata hakkaamiseen tai pallon heittämiseen. Heittäisin maalliset ja sisäiset arvoni roskakoriin. Eikä vain odotusten ja tulevaisuuden miettiminen, vaan haluaisin päästä eroon turhasta pään vaivaamisesta.

Vielä joku päivä kerron sinulle, rakas päiväkirja, kuinka monta voikkaria olen elämäni aikana syönyt. Kartoitan ensin vähän faktoja. Siitä tulee mullistava lasku.

Joku toinen päivä kerron aivoromahduksesta. Ajatuksesta, mikä saa minut kerta toisensa jälkeen hämilleen. Se liittyy avaruuteen, ja jonkun muunkin on täytynyt kuluttaa aikaansa sitä miettien.

Sulo

(EDIT: tämä on hämmästyttävä)