Eräs keski-ikäinen tuttuni esitti minulle jokin aikaa sitten kysymyksen: "mikä muuten on hätänumero nykyään?"
En ollut uskoa korviani. Pelästyin tajutessani, että sitä se vanheminen
nyt sitten on. Arkipäiväisimmät asiat alkavat hiljalleen unohtua, ei
enää muista pitikö mennä pelaamaan pinkoa vai katsomaan poonusta. Voi
voi.
Nyt huomasin, että televisiossa kampanjoitiin saman asian eteen animaatiomainoksella.
Kolmen (3) numeron opettaminen koko kansalle vaatii tarran joka ikiseen
puhelimeen, luetteloon, koppiin ja televisiosta vielä kertauksen
vuoksi. Kyllä sitä nyt yleissivistyksenä voisi pitää. Ettei tarvitse
näpytellä 020202 tai 118 vain pyytääkseen yhdistäää hätänumeroon.
Hölmistyneenä tuijotin siis tuttavaani ja yritin jotenkin saada hänet
johdateltua oikeaan vastaukseen. Kysyin muistaako hän, mikä on vanha
hätänumero. "No, ainakin joskus vuosia sitten se oli 112". Niin. Vuosia
sitten.
Kansalaiset, Medborgare, on hyvä osata hätänumero, ja jos mahdollista, vielä se ihan tuorein numero.
Sulo
torstai, 10. helmikuu 2005